On aika käsitellä viimeinen osa kirjallisesta matkapäiväkirjasta. (Videopäiväkirja on vasta matkalla leikkauspöydälle.)

Tänään 23.11.06 suunnilleen puoli seitsemän aikaan aamulla koneemme laskeutui lopulta Suomen maaperälle. Reilun kuukauden mittainen tutkimusretki Thaimaahan ja omaan hataraan psyykeen oli viimeistä etappia vaille ohitse.

Otimme aamulla Tikkurilasta junan, joka kulki vittumaisesti Pieksämäen ja useiden hevonperseiden kautta mutkitellen lopulta kotiin Joensuuhun. Junan saapuessa kotilaiturille kello oli kaksi ja tuntui että yö oli jo käsillä. Ei ole lappeenrantalainen runoilijapoika Jouni väärässä: "Aamun koittaessa ilta jo hämärtää."

Vaikka Suomi avautui jälleen edessämme kuten olin kuvitellutkin - kylmänä, harmaana, loskaisena ja paskaisena - oli kotiin mukava tulla. Onhan tässä kurjassa alkutalvessa kuitenkin aina jotain sympaattista ja Suomi on kuitenkin Suomi, hei you know ja sillei.

Pää on vieläkin hieman sekaisin reissaamisesta ja kaikista kokemuksista, joten lopullinen closure jääköön jäsentelemättä. Parempi että jokainen kokee vastaavan reissun itse.

-Toni

Matkamme oli mennyt epäilyttävän mutkitta loppumetreille saakka. Jotain oli siis vielä tapahduttava.

Keskiviikkoilta Bangkokissa oli jo hyvää matkaa menossa, kun istuimme seafood-raflassa ystävämme Johanesin kanssa nauttimassa viimeistä illallista Thaimaassa, sillä lento oli lähdössä muutaman tunnin kuluttua. Siinä ensimmäistä suupalaa ottaessani mieleen pamahti suuri "HEEEEETKINEN!?!". Tajusimme, että lentomme olikin jo lähtenyt. Jumalauta, edellisenä iltana!

Kuukauden reissattua sisäinen kalenteri oli vähän hakusessa, joten vaikka olimme tarkastaneet lipuista päivämäärän useampaan kertaan, emme osanneet kertaakaan sisäistää kellonaikaa oikein. Jos muistelee, että lento lähtee 22.11. klo 23.50, se ei auta, jos lento oikeasti on lähtenyt 22.11. klo 00.50.

Yllättävää kyllä, paniikki ei iskenyt, vaan lähinnä epäuskoinen naurunremakka. Johaneskin piti tilannetta niin kodak momentina että vaatimalla vaati maksaa raflalaskumme. Kiitos vain, sinä indonesialainen julmuri.

Lennon myöhästyminen ei ollut ainoa ongelmistamme. Kun keskiviikko vaihtuisi torstaiksi, maassaoleskelulupamme menisi umpeen. Tarvittaisiin viisumi (joka tietysti olisi pitänyt hakea jo ennakkoon) tai sitten joutuisimme maksamaan noin 25 euroa sakkoa jokaisesta viisumittomasta päivästä, jos joutuisimme maahan jäämään. Ei välttämättä mikään ongelma - jos meillä olisi ollut rahaa. Bangkokin materialismipiru oli ehtinyt jo viedä kaiken.

Menimme nopeasti nettikahvilaan ja ongimme Finnairin Bangkokin ja Helsingin pään numerot. Tilanne ei ollut toivoton: lentoja BKK:sta Helsinkiin lähtee joka päivä. Ja onneksemme keskiviikon lennolle oli vielä tilaa. Näin ollen pakkasimme loput kamat kasaan ja otimme taksin lentokentälle, jos onni olisi myötä.

Tiskillä todettiinkin paikkoja olevan vapaana ja lähtö olisi varsin mahdollinen - jos maksaisimme 55 e per mies. Kun rahaa ei ollut, tilanne alkoi taas hieman kuumottaa. Aikaa tiskin söpö, mutta kylmä tyttönen antoi vajaan tunnin. Muuten kone lähtisi ilman meitä.

Mutta katso, ihme tapahtui! Yhtäkkiä kännykkäni soi ja ihana nainen Suomen pään Finnairista ilmoitti kaiken olevan OK: pääsisimme matkaan ilmaan lisäkustannuksia keskiviikon koneella. Kiitos ja kumarrus loistavalle asiakaspalvelulle! Kiva, että porojakin säälitään.

Saattoi ehkä vähän hävettää, mutta pistetään kaikki tämä vaikkapa trooppisen ilmaston piikkiin.

-Toni

Palattuamme chillista rantaelamasta hektiseen Bangkokiin materialismin piru valtasi puhtaat mielemme. Mopo lahtee taalla herkasti kasista, silla pelkastaan Siamin kaupunginosasta loytyy nelja jarkyttavan suurta kauppakeskusta:

Siam Center - helvetin hienoja paitoja, takkeja, kenkia ja vaatteita nyt ylipaansa, suhkot edulliseen hintaan (esim. aidot converset n. 17 e / pari).

Siam Discovery Center - enemmankin tekniikkaan ja luksuselamaan keskittynyt mesta, ihan hyvaa kamaa, mutta aikas kallista meille.

MBK - seitseman kerrosta ja miljoona kojua, joista loytyy niin perkeleesti piraattitavaraa (ja aitoakin), etta happi loppuu. Kauppakeskuksista ainoa, jossa saa ja kannattaa tinkia. Tama koskee tosin vain kojuja, liikkeista alennuksia ei irtoa, ellei ole kaynnissa jokin kampanja (kuten talla hetkella kuninkaan loman kunniaksi kaikki tuotteet -5 - 50 prossaa).

Paragon - Neljasta suuresta uusin, kaunein ja isoin. Itse asiassa koko Aasian isoin kauppakeskuskompleksi. Sama patee kuin edellisiinkin: miljoona kauppaa ja hinnat halvasta helvetin kalliiseen. Jos haluaa aarimmaisia luksustavaroita, niin tama on hyva paikka tuhlata muutama tuhat euroa. Onneksi ostettavaa loytyy budjettimatkalaisellekin. Leffateatterin lisaksi Paragonista loytyy myos Sea World -jattiakvaario, seka autogalleria, jossa voi ihastella mm. porscheja ja ferrareita.

Kauppakeskuksista loytyy myos elokuvateattereita, joissa lipun hinnat eivat paata huimaa, mutta tekninen taso on taysin Suomen tasolla - ja ohikin, silla on mahdollista kayda vilkaisemassa patkia myos IMAX-saleissa. Kavimme katsomassa uuden Bondin (oli muuten yllattavan hyva), jota ennen tuli n. 25 min mainoksia ja sitten aika absurdi osuus: kuninkaan ylistyslaulu, jonka aikana koko yleiso osoittaa kunnioituksensa kuninkaalle seisten :D

Ja nyt tuhlaamaan loput matkakassasta.

-Toni

Totta kai mukaan on tarttunut myos muutama levy paikallisesta rock- ja pop-skenesta. Thaimaalainen nykypop vaikuttaisi olevan valitettasti suurimmaksi osaksi ihan iskelmaa, mutta onneksi myos poikkeuksia loytyy.

Levyjen valitsemisessa on aina oma jannityksensa, kun ei osaa edes lausua bandien nimia. Olenkin valinnut levyt lahinna sen perusteella, etta kannessa pitaa nakya ainakin kitara ja mita vihaisemman nakoiset tyypit irvistelemassa, sita parempi :)

Tosin ensimmainen levyni oli aika turvallinen valinta, joku XL-Hits 2, eli lapileikkaus uusimpiin thaikkuhitteihin tuplalevyn muodossa. Ihan kauheaa iskelmaa paria poikkeusta lukuunottamatta: Johnnie Boy, joka veti kunnon thaikku-rabaa erottui edukseen, kuten myos Bodyslam (ihan nimen perusteella jo odottelin paljon :)) joka oli eraanlaista Thai-emoa, lansimaisina vertailukohtina esimerkiksi Jimmy Eat World ja Lostprophetsin uusi tuotanto.

Sitten on ollut pari levya, joiden nimista tai esittajista en osaa sanoa mitaan, kun en kirjasintyyppia ymmarra. Toiselta bandilta loytyi skeittipunkin ja Chili Peppers -funkin henkista osastoa ja toinen oli osaksi hieman bluesahtavaa ja funkahtavaa retroilua ja osaksi iskelmaa.

Mutta sitten tarttui mukaan taman kilpailun voittaja! Jo nimi lupaili hyvaa: Big Ass! Bandi paljastuikin ihan Thaimaan Bullet For My Valentineksi. Toki mukana oli myos hieman sita iskelmallisempaa osastoa, kun se taalla kuuluu kaikessa musiikissa niin vahvasti, mutta suurimmaksi osaksi latty oli kunnon emo- ja metalcorea. Ei todellakaan mitaan omaperaista, mutta oikein toimivaa.

Viela kun tiedettaisi, etta mita ne oikein laulavat. Ainakin jostain balladista ymmarsin "kiitos" ja "ei". Se on hyva alku.

-Toni

Nyt soi: Big Ass - Begins

Pakko kirjoittaa pari ajatusta myos ruokapuolesta. Koska Thaimaassa ruoka on jarjettoman halpaa ja ennenkaikkea hyvaa ja monipuolista, kannattaa matkalla kokeilla kaikkea mahdollista ja mahdotonta.

Tahan mennessa lautaselle on eksynyt ainakin perus-Thai-mattoa kuten hapanimelakanaa -ankkaa tai -possua seka riisi- ja nuudeliosastoa erilaisissa muodoissa, kuten paistettuna ja vihreassa curryssa. Erityisesti kannattaa testata myos merenantimet, kuten katkaravut, mustekalat tai vaikkapa barrakuda (hyvaa oli). Haitakin saa, jos diggaa. Myos ainakin italialaista, turkkilaista, israelilaista, mongolialaista ja kiinalaista safkaa on tullut kokeiltua. Tarkempaan syyniin pitaa viela ottaa tassa loppuaikana japanilainen keittio seka muslimiosasto. 

Aika usein varoitellaan syomasta katukeittioissa, tai jaan, jaatelon, salaattien ja maitotuotteiden maistelemista. Omien kokemuksieni mukaan kyseiset varoitukset vaikuttavat olevan aika shaibaa. Jaata on juomissa mukana lahes aina ja se tehdaan ainakin yleisimmin suoraan pullovedesta, joten vaaraa ei todellakaan ole. Jaatelon ja maidon kanssa voi olla vahan varovaisempi, mutta ainakin maitopohjainen kaakaojuoma ja jatskiannos on mennyt alas meilla mukisematta. Salaattien ja ylipaansa tuoreiden vihannesten valttamista perustellaan usein silla, etta ne ovat epapuhtaita. Ei pida paikkaansa. Salaattia on tullut syotya todella paljon ja ruoka on aina poikkeuksetta ollut puhdasta.

Totta kai voi tietysti kayda niin, etta nyt viimeisina paivina tai heti kotiin palattua iskeekin kauhea vatsatauti, mutta epailen. Eli ruokaa kannattaa kokeilla ihan ennakkoluulottomasti.

-Toni